Mid Term Meet-up - mieletöntä menoa!

Aika rientää kun on hauskaa - niin myös täällä Koreassa!

Kaikki me vapaaehtoisethan tavattiin matkamme alussa ja viime viikolla oli vuorossa puolivälitapaminen. Joitakin vapaaehtoisia olin jo ehtinyt tavata, mutta useimpia en ollut nähnyt yli kuukauteen. Tapaaminen oli kuitenkin odotettu, koska me kaikkihan tehdään suunnilleen samaa erillämme - ja koska meillä ensitapaamisena oli niin hauskaa.

Paikkana oli Jeonjun kaupunki 4 tuntia täältä etelämpänä. Me asuimme Jeonjun Hanok Villagessa - eli kaupunkialueella josta löytyy paljon vanhanajantyylisiä puoteja ja tämä majatalo. Saimme kolmen päivän aikana kokea aimoannoksen korealaista kulttuuria. Jo itse Hanok kylä oli mielettömän hieno kokemus.

Hanok Village aluetta

Majatalomme. Asuimme kaikki taloissa tämän pihan ympärillä.

Asuimme maanmiestemme ja -naistemme kanssa (tai sitten naapurikansoittain) - joten saimme purkaa tuntemuksiamme suomalaisten kesken. Vasemmalta löytyy suihkulista, jonka meidän Mirella kyhäsi vähäisten suihkujen takia. Suomalaista tehokkuutta siis.

Suomalaisten Hanok- kämppä.

Leikimme kolmen päivän aikana paljon ns. ice breaking- leikkejä. Meillä oli tehtävänä projektiryhmittäin keksiä leikkejä joita opettaa muille ja meidän ryhmän oli unohdettava alkuperäinen leikkimme ja keksittävä joku hauskempi - muitten leikit kun olivat niin päättömän hauskoja. Lopuksi leikimme vain siksi että se oli sikahauskaa.

Kävimme ensinmäisenä iltana ulkona syömässä. Korealaisittain lisukkeista ei illallisella ollut puutetta...

...ja perinteinen korealainen aamupala on täsmälleen kuin lounas tai päivällinen - lisukkeita on vain vähemmän.

Suomalaistytöt tekevät Bibimbapia. Koreassa hyvin suosittu Bibimbap on kotoisin Jeonjusta. Ruokalajista löytyy paistettuja vihanneksia ja lihaa - kuten niin monet muut ruokalajit Koreassa Bibimbap ei ole mausteista tai höyryävän kuumaa.

Toisena päivänä kiersimme Jeonjua sekä yksin että oppaan kanssa. Tässä olemme Joseon dynastian muistopaviljonissa.

Kävimme myös katsomassa miten paperia valmistetaan perinteisin menoin.

Toisena iltana kävimme myös ulkona.

Tässä kuva paistetuista perhosentoukista. Rohkeimmat ulkomaalaiset uskalsivatkin maistaa, mutta itse en, vaikka kuinka yritin kerätä rohkeutta makgeollin avulla (riisiviini, maistuu kiljulta). Sorry, ensi kerralla.

Norae-bang - eli karaokehuone. Ihan älyttömän hauska paikka, jopa suomalaisen karaoken vihaajalle! Me oltaisiin haluttu jatkaa hippoja, mutta tyypit sulkivat paikan kesken menon....

Tunnelma vapaaehtoisten kesken on todella tiivis. Moni itkikin kun kolmantena päivänä tapaaminen loppui. Koska moni meistä on kovin kaukana kotoa, ovat muut vapaaehtoiset kuin perhettä meille. Päätimmekin ettemme voi lähteä maasta ilman vihoviimeistä, itsejärjestettyä tapaamista.

Sarah Saksasta tarvitsee kuitenkin koko rullan, koska hänen vapaaehtoisaika Koreassa loppui heti seuraavana päivänä - tyttö lähti Intiaan tekemään toista vapaaehtoisohjelmaa (vau!) !

Me ei kaikki kuitenkaan haluttu lähteä heti takaisin kotikaupunkeihimme ja koska viikonloppu oli vasta alkamassa päätimmekin 8 muun vapaaehtoisen kanssa käydä viettämässä viikonlopun kahden vapaaehtoisen (Mirellan ja Intanin) koululla, jossa lauantaina vietettiin 10-vuotis vuosijuhlaa.

Jotkut vapaaehtoiset työskentelevät siis kouluissa, ei iltapäiväkerhoissa kuten me. Tällöin on kyseessä joko yläaste tai lukio joka jollaintapaa eroaa massakouluista opetukseen liittyen. Mirellan ja Intanin koulu, Purunkum Highschool painottaa taideaineita ja esiintymistä muita kouluja enemmän, oppilaat asuvat asuntolassa ja nämä eivät esim. kävele koulupuvuissa kuten muut koululaiset. Vapaaehtoisetkin asuvat ja ovat oppilaittensa kanssa kellon ympäri, joten tunnelma oli kovin erilainen kuin meillä Yeongwolissa.

Purunkum Highschool.

Asuimme oppilaitten huoneissa. Ihanaa teini-tunnelmaa.

Myös tätä paikkaa reunustaa vuoret. Kuvaan sattui koulun oma norae-bang (eli karaokehuone)!

Oppilaitten töitä oli näytöllä vuosijuhlan takia. Kovin kauniita ja mielikuvituksellisia teoksia.

Lauantai-iltana seurasimme koulun juhlaesitystä. Oppilaitten esitykset olivat hienoja: tässä viittomankielinen musiikkiryhmä. Oppilaat kehottavat laulussa hymyilemään sateen läpi.

Me lukiolla.

Koko vapaaehtoisryhmä Jeonjussa. Nyt on jo ikävä näitä ihmisiä. Viikko oli takuulla paras kokemus tässä maassa - ja tapaaminen antoi uutta virtaa arkeen.